Hausjärven kunta

Hyvää alkanutta vuotta!

Joulunpyhät ja joululomat on vietetty ja viimeistään tämän viikon alusta ovat varmasti useimmat meistä palanneet työhön, kouluun tai muuhun arkiseen aherrukseen. Joulunpyhät toivat meille suomalaisille poikkeuksellisen kovan myrskyn, jonka tuhoista mekin täällä Hausjärvellä saimme osamme. Onneksi me pääsimme moniin muihin alueisiin verrattuna tällä kertaa vähällä. Omasta kodistamme oli sähköt poikki runsaat neljä tuntia ja kun kynttilöitä oli joulua varten varattu runsaasti, jäi kahvihampaan kolotus meidän osaltamme oikeastaan ainoaksi sähkökatkon aiheuttamaksi harmiksi. Osa Oitista oli sähköttä pidempään, esimerkiksi vanhainkoti noin kahdeksan tuntia. Sinne on onneksi edellisen myrskyn jälkeen hankittu varavoimaa niin, ettei suurempia ongelmia syntynyt. Tällaisessa poikkeustilanteessa oikein konkreettisesti huomaa miten riippuvaiseksi sähköstä olemme elämämme ja yhteiskuntamme rakentaneet. Osallistuin marraskuussa alueelliselle maanpuolustuskurssille, jonka aikana pohdimme paljon poikkeusoloihin varautumista. Helposti ajattelee, että poikkeusolot merkitsevät jotain suurta onnettomuutta tai jopa sotatilaa, mutta kyllä talviaikaan sattuva, useita päiviä kestävä laaja sähkökatkoskin luo aikamoisen poikkeustilanteen, johon jokaisen – niin kunnan kuin kuntalaistenkin pitäisi omalta osaltaan varautua.

Olemme nyt aloittamassa uutta vuotta, johon sisältyy poikkeuksellisen paljon erilaisia epävarmuustekijöitä. Suurimmat näin kunnanjohtajan näkökulmasta liittyvät toisaalta talouteen ja toisaalta maan hallituksen suunnittelemaan kuntauudistukseen. Hausjärven valtuusto hyväksyi 13.12.2011 vuoden 2012 talousarvion ja vuosien 2013 – 3014 taloussuunnitelman. Koko suunnitelmakausi on laadittu niukasti tasapainoiseksi siten, että veroprosentit on pidetty vuoden 2011 tasolla. Talouteen sisältyy kuitenkin paljon epävarmuutta, joten sekin mahdollisuus on otettava huomioon, että veroprosentteja saatetaan joutua korottamaan joko vuodeksi 2013 tai 2014. Kunnallisten palvelujen taso pystytään tiukasta taloudesta huolimatta pitämään tänä vuonna aiempien vuosien tasolla, eräitä palveluja jopa parannetaan. Merkittävin parannus on Kirkonkylän päiväkodin valmistumisen myötä kehittyvä ympärivuorokautinen lasten päivähoito. Suuri toiminnallinen muutos on myös vanhainkodin muuttaminen asumispalveluyksiköksi. Tämä liittyy valtakunnalliseen tavoitteeseen vähentää vanhusten laitoshoitoa ja kehittää asumispalveluja. Talousarvioon ja –suunnitelmaan sisältyvistä investoinneista merkittävin on Ryttylän päiväkoti – koulukeskus –hankkeen käynnistyminen tänä vuonna. Tarkoitus on, että päiväkoti valmistuu vuonna 2013 ja sen jälkeen ryhdytään saneeraamaan nykyistä päiväkotia koulun tiloiksi. Ryttylässä on aivan ymmärrettävästi aiheuttanut suurta mielipahaa se, että hankkeen kolmatta vaihetta, koulun uudisrakennusta, jouduttiin myöhentämään vuodella, mutta koko hankkeen nopeutettu toteuttaminen olisi nostanut kunnan velkamäärän ja velanhoitokustannukset niin korkeiksi, ettei siihen katsottu olevan mahdollisuutta.
Tärkeää kuitenkin on, että pitkään odotettu hanke saadaan tänä vuonna käyntiin.

Hallitusohjelmaan sisältyvää kuntauudistusta on valmisteltu valtiovarainministeriössä virkamiesvoimin pitkin syksyä. Tuloksia odotettiin saatavan kuntien pohdittavaksi jo ennen joulua, mutta valmistelutyölle annettua määräaikaa pidennettiin tammikuun loppuun. Kunnat saavat tuolloin lausunnolle ehdotuksen siitä, millaiselta Suomen kuntakartta tulisi ministeriön virkamiesten käsityksen mukaan näyttämään muutaman vuoden kuluttua. Oman talousalueemme kannalta mielenkiintoisin kysymys on tuleeko ministeriö ehdottamaan neljän kunnan (Hausjärvi, Hyvinkää, Loppi ja Riihimäki) vai Riihimäen seudun kolmen kunnan liitosta. Toinen keskeinen kiinnostuksen kohde on se jääkö toivotun kuntauudistuksen toteuttaminen kuntien vapaaehtoisten liitosten varaan vai tuleeko valtio käyttämään tarvittaessa voimakkaitakin ohjauskeinoja. Ns. pakkoliitosten määrääminen ei tämänhetkisen lainsäädännön mukaan ole mahdollista, mutta itse toivoisin vilpittömästi, ettei ohjauskeinona käytettäisi ainakaan valtionosuuksien leikkaamista ”niskuroivilta” kunnilta. Tämä valtionosuuksilla ohjaaminen johtaisi nimittäin kunnallisten palvelujen kurjistumiseen ja koskisi sitä kautta kipeimmin niihin kuntalaisiin, jotka eniten kunnallisia palveluja tarvitsevat. Kuntien päättäjiä kuullaan helmi-maaliskuussa maakunnallisissa keskustelutilaisuuksissa. Kanta-Hämeen tilaisuus pidetään Forssassa 8.3.2012. Näiden keskustelutilaisuuksien jälkeen on kunnilla vielä mahdollisuus kirjallisesti antaa lausuntonsa ehdotetusta uudistuksesta. Mikäli kuuleminen toteutetaan ennakkotiedon mukaisella aikataululla, tulee Hausjärven valtuusto käsittelemään kunnan lausunnon maaliskuun kokouksessaan eli 20.3.2012.

Kevään aikana tullaan varmasti ottamaan kantaa myös tuleviin terveydenhuollon järjestelyihin. Hausjärven ja Lopen elokuussa 2011 perustaman Perusturvayhtymä Halo:n valmistelua on lykätty odottamaan kuntauudistusta koskevia ehdotuksia ja kannanottoja. Terveyskeskuskuntayhtymän jäsenkuntien pitää ymmärtääkseni viimeistään huhtikuun alussa vahvistaa kantansa siitä millaisella organisaatiolla perusterveydenhuolto vuoden 2013 alusta järjestetään. Viime vuonna tehdyistä päätöksistä huolimatta olen itse sitä mieltä, että toiminnallisesti järkevää olisi järjestää perusterveydenhuolto jatkossakin nykyiseen tapaan kolmen kunnan yhteistyönä ja liittää samaan organisaatioon myös perusturvatoimi. Kokonaan eri tilanteessa ollaan tietysti, jos kuntarakennetta lähivuosina muutetaan nykyisestä.

                                                                * * *

Kuntaan tuli joulun alla suruviesti – kotiseutuneuvos Lasse Toivola oli menehtynyt vaikeaan sairauteen. Moni hausjärveläinen muistaa Lassen ensi sijassa opettajana. Itselleni Lasse näyttäytyi ”kävelevänä Hausjärven historiana”. Sekä kunta että me kuntalaiset saamme kiittää Lasse Toivolaa siitä ahkerasta työstä, jota hän teki kirjatessaan muistiin Hausjärven historiaa. Ilman Lasse Toivolan työtä tietäisimme oman kuntamme menneisyydestä paljon vähemmän.

Omaa perhettämme kohtasi jouluaattona suunnaton menetys. Ilolla odotettu toinen lapsenlapsemme syntyi kuolleena. Vietimme viime lauantaina pienen Emman hautajaisia. Kovin erilaiseksi olimme joulumme ja joululomamme suunnitelleet, mutta jouduimme konkreettisesti huomaamaan, miten vähän merkitystä lopulta on ihmisen omilla suunnitelmilla.

Vaikka oma vuoteni alkoi näin murheellisesti, toivotan teille kaikille hyvää alkanutta vuotta 2012!