Historia
Karan koulun perustaminen
Kun vuonna 1898 annetussa koulupiiriasetuksessa oli maininta siitä, että lasten koulumatka ei saisi olla viittä kilometriä pidempi, ei mikään Hausjärven alueella olevista kouluista pystynyt tyydyttämään Karan ja Turkhaudan koulutarvetta.
Tämän takia Karan, Lavinnon ja Turkhaudan asukkaat esittivät kuntakokoukselle anomuksen 21.4.1900. He pyysivät, että paikkakunnalle perustettaisiin "ylhäisempi sekakansakoulu".
Kuntakokouksessa tämä anomus hyväksyttiin ja samalla nimettiin rakennustoimikunta, joka toimi myös johtokuntana. Tähän johtokuntaan kuuluivat Torsten Nordenswan, Juho Keskitalo, Kustaa Noukkala, Vitalis Laine, Juho Heikkilä ja Juho Penttilä.
Hausjärven kunta vastaanotti 6.5.1901 lahjakirjan, jolla kansakoulun paikaksi luovutettiin Karan kartanon maalta 0,70 hehtaarin kokoinen tontti Kolisevan torpan läheisyydestä. Lahjakirjan allekirjoittajat olivat Torsten Nordenswan ja hänen vaimonsa Elin Nordenswan.
Koulun pohjapiirros otettiin kirjasta nimeltä "Mallipiirustuksia koulurakennuksia varten maalla", joka sisälsi 21 koulurakennuspiirrosta. Karan koulu tehtiin kansakoulun johtokunnan päätöksellä pohjapiirroksen numeron 11 mukaan. Määräyksissä mainitaan, että luokkahuoneessa piti olla lattiapinta-alaa 1,4 m2 oppilasta kohden ja ikkuna-alaa kuudesosa lattiapinta-alasta.
Vuonna 1901 syyskuussa laadittiin urakkakontrahti Karan kartanossa pidetyssä kokouksessa. Siinä määrättiin, kuinka tulee rakentaa perustus, kivijalka, kellari, seinät, välikatto, kattotuolit, ikkunat, ovet, porstuat ja vesikatto. Oli myös ohjeet maalauksesta ja vuorauksesta. Urakan sai rakennusmestari Alfred Greis. Koulurakennus oli valmis sovitun aikataulun mukaisesti 31.7.1903.
Karan koulun vihkiminen
Karan koulun vihkiäisjuhlaa vietettiin 21.9.1903. Vihkiäispuheen piti Hausjärven ensimmäinen kirkkoherra A.V. Murèn. Puheita pitivät myös kansakoulujentarkastaja Törnqvist, isäntä Keskitalo ja maisteri O. Mantere. Ohjelmassa oli myös "sekaköörilaulua", yhteislaulua ja juhlapäivällinen.
Ensimmäisenä koulupäivänä ilmoittauduttiin koulun oppilaaksi. Toisena koulupäivänä koulussa opetettiin klo 9-10 uskontoa, klo 10-11 laskentoa, klo 11-12 sisälukua, klo 12-13 kirjoitusta.
Joulukuun 9. päivänä 1903 vietettiin koulussa noin yksi tunti voimistelua, joululeikkejä ja esitettiin kuvaelmia ja lauluja. Sitä voisi pitää ensimmäisenä joulujuhlana.
Ensimmäisenä opettajana lapsia opetti Leo Suomela. Hän oli Karassa vain kaksi vuotta, minkä jälkeen opettajaksi tuli Juhani Arho.
Nuorimmat oppilaat olivat 9 vuotta ja vanhimmat eli neljäsluokkalaiset olivat noin 15-vuotiaita. Tytöt aloittivat koulunkäynnin usein vuotta nuorempina kuin pojat. Koulumatkat olivat alle viisi kilometriä. Kouluun käveltiin syksyllä, ja keväällä ja talvella hiihdettiin.
Vuonna 1907 oppilasmäärä kohosi yli viidenkymmenen. Johtokunta kyseli eräiltä turkhautalaisilta vanhemmilta, haluaisivatko he siirtää lapsensa Ryttylän kouluun. Tämä ei tuottanut tulosta, joten jouduttiin nimeämään uusi opettaja, hänen nimensä oli Lyydia Niinisalo.
Koska kansakoulut edellyttivät oppilailtaan lukutaitoa jo kouluun mentäessä, piti vanhempien huolehtia valmiudesta. Näiden lasten opettajana toimi usein itseoppinut kyläläinen tai pitäjän asukas, joka siirtyi kylästä kylään ja opetti 5-6 viikkoa kylän lapsia jonkin talon huoneessa. Tätä koulumuotoa kutsuttiin kiertokouluksi.
Syksyllä 1917 kiertokoulun tilalle syntyi kansakouluun valmistava koulu "Siirtyvä Alempi kansakoulu". Nämä koulut toimivat itsenäisinä omien johtokuntien alaisina. Karassa koulua pidettiin kansakoulun veistosalissa.
Siirtyvä Alempi kansakoulu muuttuu vuonna 1926 alakansakouluksi, varsinaisen kansakoulun osaksi. Ensimmäiseksi alakansakoulun opettajaksi valittiin Maire Lehtonen (Miekkala).
Nykyisin Karan koulussa on kolme opettajaa ja viime vuosina koulun oppilasmäärä on ollut 44-66 oppilasta.
Lähde: Karan koulu 100 vuotta, Juhlahistoriikki