TIETOA KULUTTAJILLE
VESILASKUTUS
Normaali vesilasku koostuu perusmaksusta, arviomaksusta ja tilanteen mukaan tasausmaksusta.
Laskutus 4 kertaa vuodessa
Laskutuskuukaudet ovat:
• maaliskuu (ajalta tammikuu – maaliskuu)
• kesäkuu (ajalta huhtikuu – kesäkuu)
• syyskuu (ajalta heinäkuu – syyskuu)
• joulukuu (ajalta lokakuu – joulukuu)
Laskutus tehdään heti laskutuskuukauden alussa. Sen vuoksi vesimittarin lukema tulee ilmoittaa laskutusta edeltävän kuukauden loppuun mennessä.
Muutokset taksoissa ja/tai alv:ssa aiheuttavat laskutuksen aikaistumisen noin kahdella viikolla.
Lukeman ilmoittaminen:
- luentakortilla ( Jako kerran vuodessa. Oitti ja Ryttylä syksyllä, muut alueet keväällä.)
- sähköpostilla: (taina.kanninen@hausjarvi.fi)
- puhelimitse: (019 758 6813)
- Kulutus-webin kautta
Lisäksi tarvitaan vesilaskulta kulutuspisteen ja vesimittarin numerot, jotta voi ilmoittaa lukeman sähköisesti.
Kulutus-webin kautta ilmoitettaessa on huomioitava, että tieto on siirrettävissä vasta seuraavana päivänä vesilaskutusohjelmaan.
VAHINKOJEN VÄLTTÄMISEKSI
• Seuraa kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiden kuntoa.
• Vesimittaria kannattaa seurata säännöllisesti. Jos vesimittari pyörii, vaikka
käyttöä ei ole, on syytä lähteä tutkimaan vuotavatko vesikalusteet tai onko jopa jossakin
putkistossa vuoto.
• Taloyhtiön asukas, jolla ei ole omaa vesimittaria, voi usein paikallistaa esim. vuotavan
wc-istuimen kuulohavainnon perusteella.
• Ota tavaksi sulkea astian- ja pyykinpesukoneen hanat aina, kun ne eivät ole käytössä.
• Älä myöskään jätä em. koneita käyntiin poistuessasi asunnosta ja tarkista aika ajoin
pesukoneiden poistoletkujen kunto.
• Suojaa vesimittarit ja tonttijohdot jäätymiseltä. Tämä on erikoisesti syytä muistaa, kun
lähdetään pidemmälle matkalle talvikaudella.
• Tarkkaile riskialttiimpien kohteiden kuten kellaritilojen lattiakaivojen toimintaa ja suojaa
kellareihin johtavat kulkureitit ja aukot pintavesitulvilta.
• Älä säilytä arvotavaraa kellaritilojen lattialla.
ETHÄN PISTÄ VIEMÄRIIN:
• Kotitalousjätteitä (perunan- tai hedelmien kuoria, ruoan tähteitä, kahvin sakkoja,
tupakantumppeja)
• Kääre- tai sanomalehtipaperia
• Rasvoja, öljyjä tai myrkyllisiä kaasuja muodostavia aineita
• Vettä, jonka lämpötila ylittää + 40º
• Bensiiniä, liuottimia tai muita palo- ja räjähdysvaaraa aiheuttavia aineita
• Tekstiilejä, kuten sukkahousut
• Vaippoja ja terveyssiteitä
• Korvanpuhdistuspuikkoja, ”topzit”
• Tulitikkuja ja tupakantumppeja
• Kondomeja
• Käsipyyhepapereita
• Hiekkaa
| Mitä pienikin vuoto voi maksaa |
|
|
|
|
|
|
| Vesivuotojen koko ja niistä aiheutuvat kustannukset |
|
|
|
|
|
| Vuoto vuodessa |
Vuotokohdan koko |
Vuotomäärä
m3 / vuosi |
Lisäkustannus
€ / Vuosi |
| Tiheä tippavuoto |
Ompelulanka |
30 |
123,60 |
| Ohut vesivirta |
Parsinneula |
300 |
1 236,00 |
| WC:n jatkuva vuoto |
Tulitikku |
3 000 |
12 360,00 |
| Jatkuva vesivirta |
Lyijykynä |
30 000 |
123 600,00 |
|
|
|
|
|
|
|
|
| Hinnat laskettu 1.7.2010 mukaan. Hinta sisältää 23 % alv:n. Hinta 4,12 € / m3. |
|
|
|
|
| Erittely verollisista hinnoista: vesi 1,60 € / m3 ja jätevesi 2,52 € / m3. |
Vesitietoa |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| Hausjärven vesijohtoveden happamuus |
|
|
|
| Luonnontilaisten pohjavesien pH-arvo on yleensä Suomessa lievästi hapan, 6 - 7. |
| Veden pH pyritään kohottamaan niin, ettei se syövyttäisi putkistoja ja vesikalusteita. |
| Hausjärvellä verkostoveden happamuus vaihtelee välillä 7,4 - 8,0. |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| Alue |
pH |
|
|
|
|
|
|
| Oitti |
7,4 - 7,8 |
|
|
|
|
|
|
| Ryttylä |
7,4 - 7,7 |
|
|
|
|
|
|
| Hikiä |
7,6 - 8,0 |
|
|
|
|
|
|
| Monni |
7,4 - 7,8 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| Hausjärven vesijohtoveden kovuus |
|
|
|
|
| Veden kovuus kuvaa veteen liuenneiden kalsium- ja magnesiumsuolojen määrää. |
| Kova vesi, jossa ko. suolojen määrä on suhteellisen suuri aiheuttaa |
|
| valkoisia saostumia vesikalusteisiin. Toisaalta kalsiumsuolat suojaavat putkistoa |
| osaltaan korroosiota vastaan. Vesi on pehmeää, jos kovuus on alle 5° dH. |
|
| Veden kovuus on käytännössä sen kalkkipitoisuutta. |
|
|
| Hausjärven vesi on 0,3 - 1,0 mmol / l . Vesi on siis pehmeää. |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| Alue |
mmol / l |
dH |
|
|
|
|
|
| Oitti |
0,3 - 0,5 |
1,7 - 2,8 |
|
|
|
|
|
| Ryttylä |
0,4 - 0,5 |
2,2 - 2,8 |
|
|
|
|
|
| Hikiä |
0,5 - 0,7 |
2,8 - 3,9 |
|
|
|
|
|
| Monni |
0,5 - 1,0 |
2,8 - 5,6 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| Taulukko veden kovuuden yksikköjen keskinäisestä vastaavuudesta |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| |
mmol /l |
mval / l |
dH |
mgCa |
mgCa CO3 |
|
|
| 1 mmol / l |
1 |
2 |
5,6 |
40 |
100 |
|
|
| 1 mval / l |
0,5 |
1 |
2,8 |
20 |
50 |
|
|
| 1 dH / l |
0,18 |
0,36 |
1 |
7,1 |
17,8 |
|
|
| 1 mgCa |
0,025 |
0,05 |
0,14 |
1 |
2,5 |
|
|
| mgCa CO3 |
0,01 |
0,02 |
0,056 |
0,4 |
1 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
| Luokka |
Kovuus
mmol /l |
Kovuus
saks. |
|
|
|
|
|
| 1 (pehmeä) |
alle 1,3 |
alle 7 |
|
|
|
|
|
| 2 |
1,3 - 2,5 |
7 - 14 |
|
|
|
|
|
| 3 |
2,5 - 3,8 |
14 - 21 |
|
|
|
|
|
| 4 (kova) |
yli 3,8 |
yli 21 |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|