Lastensuojelu

Lastensuojelua ohjaavat mm. Lastensuojelulaki ja YK:n Lapsen oikeuksien sopimus. Lastensuojelussa pyrimme ehkäisemään lapsen ja perheen ongelmia sekä puuttumaan riittävän varhain havaittuihin haasteisiin. Lastensuojelun tarvetta arvioidessa ja toteutettaessa on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu. Lisäksi lapsen tulee saada ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä eikä hänen ruumiillista koskemattomuuttaan saa loukata.

Lastensuojeluilmoitus käynnistää prosessin, jossa arvioimme lapsen ja perheen tilannetta. Tarvittaessa aloitamme laajemman palvelutarpeen arvioinnin. Tarve lastensuojelun palveluihin voi johtua mm. vanhempien päihteiden käytöstä, mielenterveysongelmista, perheen ristiriidoista tai elämän hallitsemattomuudesta. Lapsi voi myös itse vaarantaa terveen kehityksensä esim. päihteiden käytöllä, koulupinnauksella tai tekemällä rikoksia.

Lastensuojelun asiakkuus alkaa tarpeen toteamisesta tai kun sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut on todettu riittämättömiksi.

Lastensuojelussa työskentelymme on tavoitteellista ja pyrimme myönteiseen muutokseen perheen arjessa. Työskentely perustuu perheen ja lapsen kanssa yhdessä laadittuun asiakassuunnitelmaan. Lastensuojelun tukitoimien tavoitteena on tukea vanhemmuutta ja edistää lapsen hyvinvointia.

Lastensuojelussa perheen kanssa työskentelee sosiaalityöntekijöitä, sosiaaliohjaajia ja muita alan ammattilaisia. Lastensuojelussa teemme yhteistyötä lasten vanhempien, päivähoidon, koulutoimen, kotipalvelun, poliisin ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Jokaiselle lapselle on lastensuojelussa nimetty oma lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä.

Tehostettu perhetyö

Lastensuojelulain mukainen tehostettu perhetyö on intensiivistä, perheen kriisitilanteeseen liittyvää tukea. Tehostetun perhetyön piiriin ohjautuvien perheiden tilanne on usein haastava ja perheessä tarvitaan erityistä tukea ja ohjausta. Tehostettua perhetyötä voidaan käyttää ehkäisemään esimerkiksi huostaanoton tarvetta. Vaikka lastensuojelu voi velvoittaa perheen osallistumaan tehostettuun perhetyöhön, on työskentelyn lähtökohtana silti aina yhteistyö perheen kanssa.

Perhekuntoutus

Lastensuojelun avohuollon tukitoimena voidaan järjestää myös perhekuntoutusta. Se on laitosympäristössä tapahtuvaa ympärivuorokautista ja päivämuotoista, tavoitteellista kuntoutusta koko perheelle. Lähtökohtana perhekuntoutukselle on perheenjäsenten välisen vuorovaikutuksen tukeminen, arjen taitojen harjoittelu sekä säännöllisen päivärytmin vakiinnuttaminen.

Sijaishuolto

Sijaishuollolla tarkoitetaan lapsen asumista kodin ulkopuolella. Sijaishuolto voi tulla kysymykseen, mikäli vanhemmat eivät pysty turvaamaan lapsen kasvua ja kehitystä tai lapsi omalla käyttäytymisellään vaarantaa vakavasti kasvunsa tai kehityksensä. Lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle on aina viimesijainen keino turvata lapsen kasvu ja kehitys. Huostaanotto tarkoittaa, että vastuu lapsen hoidosta ja kasvatuksesta siirtyy viranomaisille.

Sijoituksen aikana pyritään vahvistamaan lapsen kasvua ja kehitystä sekä tukemaan vanhempia heidän kasvatustehtävässään. Sijaishuollon tavoitteena on perheen jälleenyhdistäminen. Lapsi pyritään sijoittamaan ensisijaisesti omaan lähiverkostoonsa tai perhehoitoon. Mikäli nämä eivät ole mahdollisia, lapsi voidaan sijoittaa laitokseen.

Jälkihuolto

Jälkihuolto-oikeus syntyy, kun lapsi on sijoitettuna kodin ulkopuolelle vähintään puoli vuotta. Jälkihuolto-oikeus voi jatkua enintään 25-vuotiaaksi saakka. Jälkihuollon tukitoimet räätälöidään lapsen tai nuoren tarpeiden pohjalta. Etenkin nuoren kohdalla tuki voidaan kohdistaa esimerkiksi itsenäistymiseen.

Mistä syistä ilmoitus tulee tehdä?

Lastensuojeluilmoituksen voit tehdä lapsesta jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä.

Tämä voi tarkoittaa vaikkapa seuraavia tilanteita:

·        lapsi on toistuvasti likainen tai nälissään

·        pieni lapsi on yksin ulkona iltamyöhään

·        jos epäilet vanhempien käyttävän päihteitä lapsen läsnä ollessa

·        jos epäilet, että lasta pahoinpidellään tai kohdellaan muutoin huonosti

·        lapsi/nuori käyttää päihteitä tai on sekaantunut rikoksiin

·        lapsi vahingoittaa itseään tai ilmaisee itsetuhoisuutta

Yksityishenkilö voi tehdä ilmoituksen, jos hänen mielestään lapsen lastensuojelun tarve on syytä selvittää. Yksityishenkilö voi tehdä ilmoituksen myös nimettömänä.

Miten ilmoitus tehdään?

·        Voit täyttää tältä sivulta löytyvän lomakkeen ja lähettää sen postitse lomakkeen yhteydessä näkyvään osoitteeseen.

·        Kiireellisissä tilanteissa voit tehdä ilmoituksen soittamalla Hausjärven lastensuojelun virka-aikaiseen (arkisin klo 8-16) päivystysnumeroon: 046 923 1556

·        Kiireellisissä tilanteissa virka-ajan ulkopuolella ilmoituksen voi tehdä Kanta-Hämeen sosiaali- ja kriisipäivystyksen numeroon: 03 621 7100 Palvelu on avoinna ympärivuorokautisesti.