Hyvinvointikyselyn tulokset 2023

Tuloksia hyödynnetään sekä vuosittaisten hyvinvointiraporttien että laajan hyvinvointikertomuksen teossa. Kyselyn tulokset ovat työkaluna myös kunnan hyvinvointisuunnitelman sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimenpiteiden suunnittelussa. Kysely on tarkoitus toistaa kahden vuoden välein.

Hyvinvointikysely jakautui kuuteen eri osioon: taustatiedot, elintavat, terveys ja hyvinvointi, ikäihmisten toimintakyky (65-v. ->), arki ja osallisuus, turvallisuus.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on yksi kunnan tärkeimpiä tehtäviä. Se on kunnan lakisääteistä (kuntalaki 410/2015) toimintaa, jonka mukaan kunnan on muun muassa seurattava kuntalaisten elinoloja, hyvinvointia ja terveyttä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä alueittain ja väestöryhmittäin sekä asetettava strategisessa suunnittelussaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle tavoitteet ja toimenpiteet.

Kuntalaiset vastasivat aktiivisesti kyselyyn

Hyvinvointikyselyä voidaan pitää erittäin onnistuneena, sillä siihen vastasi 473 kuntalaista. Vuonna 2022 Hausjärven kunnan väkiluku oli 8031 asukasta eli kuntalaisista noin 5,9% vastasi kyselyyn. Kysely oli sähköinen, mutta siihen oli mahdollista vastata myös paperisena versiona Hausjärven pääkirjastolla, kirjastoautolla sekä kunnanvirastolla. Kyselyä jaettiin sähköisenä ja paperisena paikallisille järjestöille, toimijoille ja yrityksille sekä asiakastyötä tekeville ammattilaisille. Näin pyrittiin saamaan mahdollisimman monen ääni kuuluviin.

Hyvinvointikyselyyn vastaajista 76% oli naisia, 23% miehiä ja 1% vastaajista ei halunnut kertoa sukupuoltaan. Ikäryhmistä aktiivisimmin vastasivat 35-44 –vuotiaat sekä 65-74 –vuotiaat. Naisten ikäjakauma vastaajista noudatti yleistä jakaumaa ja miehistä selkeästi aktiivisimmin vastasivat 65-74 –vuotiaat. Työssäkäyviä vastaajista oli 54% ja eläkeläisiä 39%.

Taajamista ahkerimmin vastasi Oitti, josta tuli 40% kaikista vastauksista. Vastaajista 21% oli Ryttylästä, 19% Hikiältä ja 6% Monnista. 14% vastaajista oli pienemmistä kylistä.

Edellisissä kuntavaaleissa Hausjärven äänestysprosentti oli 52,8%. Tutkimusten mukaan naiset äänestävät useammin kuin miehet. Hyvinvointikyselyyn vastaajista lähes 85% kertoi äänestäneensä kuntavaaleissa ja suurin osa vastaajista oli naisia. Tästä voidaan päätellä, että kyselyn vastauksissa korostuu niiden kuntalaisten ääni, jotka ovat jo muutoinkin osallisina yhteiskunnassa.

Hausjärveläiset elävät terveellisesti

Kyselyyn vastanneiden elintavat olivat hyvällä tolalla. Vastaajista 86% harrastaa vähintään toisinaan reipasta liikkumista 2,5 tuntia viikossa. Lihaskuntoa ja liikehallintaa ylläpitävää liikuntaa 2 kertaa viikossa vähintään toisinaan harrastaa 72% vastaajista. Raskaan liikunnan määrä oli hieman matalampi (58%). Hausjärven harrastusryhmien, -palveluiden ja –paikkojen määrä jakoi vastaajat, sillä noin puolet oli määrään tyytyväisiä ja puolet ei. Vastaajien mieleisimmät liikuntamuodot pääset katsomaan täältä.

Vastaajista 92% oli sitä mieltä, että he syövät pääsääntöisesti terveellisesti. Hedelmiä, marjoja ja kasviksia söivät viikoittain noin 90% vastaajista, kun vastaavasti makeita ja suolaisia herkkuja vastaajat söivät pääasiassa harvemmin kuin kerran viikossa.

Päihteitä vastaajat käyttivät niin ikään maltillisesti. Alkoholia kerran kuukaudessa tai harvemmin joi 64% vastaajista. 2-4 kertaa kuukaudessa alkoholia käytti 29% ja useammin kuin kerran viikossa 7%. Kaikissa kategorioissa yleisin alkoholiannosten määrä oli 1-2 annosta. Toiseksi eniten vastauksia keräsi kaikissa kategorioissa 3-4 annosta.

Vastaajista ainoastaan 14% käytti tupakkatuotteita, 1% sähkötupakkaa, 3% nuuskaa ja 0,2% huumeita.

Terveys ja hyvinvointi jakoivat vastaajat

Terveydentilansa hyväksi tai erittäin hyväksi koki 53% vastaajista, kun keskitasoiseksi terveydentilansa koki 37% vastaajista. Huonoksi tai erittäin huonoksi terveydentilansa koki 10% vastaajista. Naiset tunsivat useammin terveydentilansa hyväksi kuin miehet. Sen sijaan erittäin hyväksi tai keskitasoiseksi terveydentilansa tunsi useimmin miehet. Huonoksi terveydentilansa miehet ja naiset tunsivat yhtä usein, mutta miehet naisia useammin terveytensä erittäin huonoksi.

Suurimpina terveyttä ja hyvinvointia kuormittavina haasteina vastaajat pitivät väsymystä tai voimattomuutta, unettomuutta tai huonounisuutta sekä mielenkiinnon tai mielihyvän puutetta asioiden tekemiseen. Huolestuttavana voidaan pitää sitä, että 77 vastaajista kärsi toimintakykyyn vaikuttavasta kivusta, 66 vastaajaa väsymyksestä tai voimattomuudesta ja 50 vastaajaa unettomuudesta tai huonounisuudesta lähes joka päivä.

Kuntalaiset arvioivat 0-10 asteikolla työkyvykseen 7,1. Heistä 64% oli sitä mieltä, että työkyky on riittävä työllistyäkseen tai pysyäkseen työelämässä. 69% oli sitä mieltä, että oma osaaminen on riittävä työllistyäkseen tai pysyäkseen työelämässä.

51% vastaajista eivät olleet tyytyväisiä palveluiden saatavuuteen Hausjärvellä, kun vastaavasti tyytyväisiä oli 33% vastaajista. Ei samaa, eikä eri mieltä olevia oli vastaajista 16%. Kyselyn avoimessa kysymyksessä eniten palveluista parannusta toivottiin terveyspalveluihin, joita tuottaa hyvinvointialue.

Täältä voit katsoa tarkemmin, minkä asioiden vastaajat kokevat edistävän eniten omaan hyvinvointia.

Yli 65 –vuotiaat pääosin toimintakykyisiä

Kyselyssä selvitettiin ikäihmisten kykyä nousta tuolilta ilman tukea, kävellä puoli kilometriä tasaisessa maastossa levähtämättä ja kävellä portaita ylös tai alas yhden kerrosvälin verran. Kaikissa vaihtoehdoissa liikkuminen onnistui ilman vaikeuksia yli 70 prosentilta vastaajista. Kaatumistapauksiakin oli melko vähän, sillä 87% vastaajista ei ollut kaatunut lainkaan. Yleisimmin kaatuminen tapahtuu omassa kodissa.

Yli 75 –vuotiaista yli 90% pystyi liikkumaan itsenäisesti kodin ulkopuolella ja pääsi kulkemaan omin avuin kauppaan.

Ikäihmiset osoittautuivat kyselyssä melko taitaviksi internetin käyttäjiksi. Haasteellisinta vastaajille oli sovellusten lataaminen mobiililaitteelle, laitteen yhdistäminen langattomaan verkkoon sekä avun saaminen digiasioissa. Internetiä osattiin myös käyttää erittäin monipuolisesti. Palveluiden ja tavaroiden tilaaminen verkosta sekä internetin käyttö viihdetarkoituksessa aiheutti vastaajissa varovaisuutta.

Hausjärvi – onnellinen kunta!

Arkea ja osallisuutta selvittävässä osiossa positiiviseksi asiaksi nousi vastaajien onnellisuus. 74% vastaajista kokivat itsensä onnelliseksi usein tai koko ajan. Silloin tällöin onnellisia olivat 22% vastaajista. Niin ikään elämänlaatunsa hyväksi tai erittäin hyväksi arvioi 81% vastaajista. Suurin osa vastaajista olivat myös tyytyväisiä itseensä, omaan elämäänsä, kykyyn selviytyä päivittäisistä toimista, asuinalueen olosuhteisiin sekä ihmissuhteisiin. Yksinäisyyttä koki 20% vastaajista.

Vuonna 2021 tehdystä EVAn (Elinkeinoelämän valtuuskunta) Arvo- ja asennetutkimuksesta selviää, että suomalaisista 76 prosenttia kokee itsensä vähintään melko onnelliseksi. Hyvinvointikyselyn vastaajat ovat siis onnellisuudeltaan lähes yhtä onnellisia kuin keskiverto suomalainen.

Kyselyssä käytettiin THL:n kehittämää osallisuusmittaria kuntalaisten osallisuuden mittaamiseen. Indikaattorissa on kymmenen väittämää, joihin vastataan 1-5 asteikolla. Vaihtoehto yksi tarkoittaa vastaajan olevan väittämän kanssa täysin eri mieltä ja vaihtoehto 5 täysin samaa mieltä. Vastauksista lasketaan indikaattorin summapistemäärä, joka kertoo asteikolla 0-100 osallisuuden kokemuksesta. Voit lukea lisää osallisuusindikaattorista täältä.

Vastauksissa osallisuusindikaattorin kaikissa väittämissä mediaani asettui vaihtoehtoon jokseenkin samaa mieltä. Indikaattorin summapistemääräksi tuli mediaanipisteiden mukaan laskettuna 75, jota voidaan pitää oikein hyvänä tuloksena vastaajien osallisuuden kokemuksesta.

Hausjärvellä on turvallista asua

Suurin osa vastaajista koki asuinalueensa turvallisuuden hyväksi. Eniten turvattomuutta koettiin Oitissa ja Monnissa. 69% vastaajista koki rikokset ja järjestyshäiriöt asuinalueellaan pieniksi tai hyvin pieniksi. Rikoksia ja järjestyshäiriöitä ei kokenut ongelmaksi lainkaan 22% vastaajista.

Väkivallan tai sen uhan lisääntyminen on pysynyt ennallaan 39% mielestä ja 38% ei osaa sanoa. Huomionarvoista kuitenkin on, että 20% mielestä uhka on lisääntynyt paljon tai jonkin verran.  Selkeästi eniten väkivallan uhan on koettu lisääntyneen Oitissa. Pääasiassa vastaajat uskaltavat kuitenkin edelleen kulkea iltaisin asuinalueellaan ilman väkivallan pelkoa ja suurin konkreettinen häirintä vastaajia kohtaan on ollut sanallista häirintää, huutelua ja kiroilua.

Suurin huoli vastaajilla oli joutua asuinkunnassaan liikenneonnettomuuden uhriksi tai että joku ulkopuolinen vahingoittaa omaisuutta. Vähiten huolta herätti joutua seksuaalirikoksen tai seksuaalisen häirinnän uhriksi sekä huumausaineiden kaupittelun kohteeksi. Eniten asioista ja ilmiöistä huolettivat yhteiskunnan eriarvoisuus, vihapuhe ja rattijuoppous.

Ongelmista asuinalueella esiin nousivat graffitit, töhryt ja muu omaisuuden tahallinen vahingoittaminen, ympäristön roskaisuus, epäsiisteys tai jätteet, huumeiden myyjät tai käyttäjät sekä häiritsevästi käyttäytyvä nuoriso. Kaikki kysymyksen vaihtoehdot koettiin ongelmallisimmiksi Oitissa. Ratkaisuksi rikollisuus- ja häiriökäyttäytymisongelmiin vastaajat toivoivat eniten poliisin läsnäolon lisääntymistä, parempaa kunnossapitoa sekä alaikäisten alkoholinkäytön tehokkaampaa valvontaa.

Vapaita palautteita annettiin 159 kappaletta!

Kuntalaiset antoivat kyselyn lopuksi vapaata palautetta kiitettävän paljon. 159 palautteen teemat olivat laidasta laitaan ja kenties suurin huomio kiinnityi siihen, että sote-uudistuksen jäljiltä ihmisille ei ole täysin selvää, kuka mitäkin palveluita järjestää.

Vastaajat olivat huolissaan lasten ja nuorten asioista ja erityisesti lisääntyneestä häiriökäyttäytymisestä. Nuorille toivottiin lisää aktiviteettia ja kokoontumistiloja. Lisäksi muistutettiin, että lapsissa ja nuorissa on myös Hausjärven kunnan tulevaisuus, joten heidän asioistaan tulee huolehtia.

Palautteita keräsi myös ympäristön siisteys. Varsinkin Oitin keskusta koettiin epäsiistiksi eikä kovinkaan viihtyisäksi. Lisäksi kuntaa muistutettiin huomioimaan syrjäkylät sekä haastavat kulkuyhteydet kunnassa. Ikäihmisten kulkeminen aiheutti huolta ja keräsi palautteita.

Turvallisuus yleisesti ja liikenneturvallisuus sekä ylinopeudet aiheuttivat myös huolta. Teiden kunnossapidon lisäksi toivottiin hyvin paljon kevyenliikenteenväylien lisäämistä ja katuvalaistuksen parantamista uutta lisävalaistusta tehden, mutta myös ahkerampaa palaneiden valojen vaihtamista.

Näiden lisäksi saimme paljon positiivista ja negatiivista palautetta sekä kehitysehdotuksia palveluista, yrittämisestä, junaseisakkeista, kirjastosta, kansalaisopistosta ja liikuntapalveluista.

Moni vastaajista antoi palautetta ja toiveita terveyspalveluihin liittyen. Sote-uudistuksen yhteydessä sosiaali- ja terveydenhuolto sekä pelastustoimi siirrettiin kunnalta hyvinvointialueen järjestettäviksi. Kunta ei siis pysty suoraan vaikuttamaan esitettyihin palautteisiin, mutta välitämme ne hyvinvointialueelle tiedoksi.

Saimme jonkin verran myös palautetta kyselystä. Joillain oli ongelmia kyselyn skaalautumisen ja vaihtoehtojen järjestyksen kanssa, mikä koski ilmeisesti vain mobiililaitteella vastaamista. Jostain syystä kysely ei näkynyt mobiililaitteessa kuten tietokoneella ja olemme siitä pahoillamme. Pyrimme korjaamaan vian seuraavaan kyselyyn.

Hausjärven kunta kiittää lämpimästi kaikkia kuntalaisia aktiivisesta vastaamisesta!

Pääset tarkastelemaan hyvinvointikyselyn tuloksia tarkemmin tästä.