Hyvinvointikyselyn tulokset 2025

Tuloksia hyödynnetään sekä vuosittaisten hyvinvointiraporttien että laajan hyvinvointikertomuksen teossa. Kyselyn tulokset ovat työkaluna myös kunnan hyvinvointisuunnitelman sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimenpiteiden suunnittelussa. Kysely järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 2023. Voit tutustua vuoden 2023 kyselyn tuloksiin tästä. Hyvinvointikysely toistetaan kahden vuoden välein.

Hyvinvointikysely jakautui kuuteen eri osioon: taustatiedot, elintavat, terveys ja hyvinvointi, ikäihmisten toimintakyky (65-v. ->), arki ja osallisuus, turvallisuus.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on yksi kunnan tärkeimpiä tehtäviä. Se on kunnan lakisääteistä (kuntalaki 410/2015) toimintaa, jonka mukaan kunnan on muun muassa seurattava kuntalaisten elinoloja, hyvinvointia ja terveyttä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä alueittain ja väestöryhmittäin sekä asetettava strategisessa suunnittelussaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle tavoitteet ja toimenpiteet.

 

Kyselyn vastaajamäärä laski edellisestä kerrasta

Hyvinvointikysely keräsi tuntuvasti vähemmän vastauksia vuonna 2025. Vuonna 2023 vastaajia oli 473 kuntalaista, kun tuoreimman kyselyn vastaajamäärä oli 323. Prosentuaalisesti edelliseen kyselyyn vastasi noin 5,9 % kuntalaisista, kun tuoreimman kyselyn vastaajaprosentti kuntalaisista oli noin 4,1 %. Kysely oli sähköinen, mutta siihen oli mahdollista vastata myös paperisena versiona Hausjärven pääkirjastolla, kirjastoautolla sekä kunnanvirastolla. Kyselyä jaettiin sähköisenä ja paperisena paikallisille toimijoille sekä asiakastyötä tekeville ammattilaisille. Näin pyrittiin saamaan mahdollisimman monen ääni kuuluviin.

Hyvinvointikyselyyn vastaajista 77% oli naisia, 22% miehiä. Prosentti vastaajista ei halunnut kertoa sukupuoltaan. Ikäryhmistä aktiivisimmin vastasivat 35-44 –vuotiaat sekä 45-54 –vuotiaat. Naisten ja miesten ikäjakauma vastaajista noudatti yleistä jakaumaa. Työssäkäyviä vastaajista oli 71% ja eläkeläisiä 14%.

Taajamista ahkerimmin vastasi Oitti, josta tuli 38% kaikista vastauksista. Vastaajista 23% oli Hikiältä, 16% Ryttylästä ja 9% Monnista. 14% vastaajista oli pienemmistä kylistä.

Edellisissä kuntavaaleissa Hausjärven äänestysprosentti oli 54%. Hyvinvointikyselyyn vastaajista 81% kertoi äänestäneensä kuntavaaleissa. Tästä johtuen kyselyn vastauksissa korostuu niiden kuntalaisten ääni, jotka ovat lähtökohtaisesti melko hyvin osallisina yhteiskunnassa.

 

Hausjärveläisillä on terveelliset elämäntavat

Kyselyyn vastanneiden elintavat olivat hyvällä tolalla. Vastaajista 83% harrastaa vähintään toisinaan reipasta liikkumista 2,5 tuntia viikossa. Lihaskuntoa ja liikehallintaa ylläpitävää liikuntaa 2 kertaa viikossa vähintään toisinaan harrastaa 71% vastaajista. Raskaan liikunnan määrä oli hieman matalampi (60%), joskin tulos oli hieman parempi edelliseen kyselyyn verrattuna.

Hausjärven harrastusryhmien, -palveluiden ja –paikkojen määrään tyytyväisiä oli 50% vastaajista ja tyytymättömiä 38%. 12% vastaajista ei osannut ottaa asiaan kantaa. Vastaajien mieleisimmät liikuntamuodot pääset katsomaan täältä.

Vastaajista 90% oli sitä mieltä, että he syövät pääsääntöisesti terveellisesti. Hedelmiä, marjoja ja kasviksia söivät viikoittain noin 91,5% vastaajista, kun vastaavasti makeita herkkuja vastaajat söivät pääasiassa harvemmin kuin kerran viikossa. Suolaisten ja rasvaisten ruokien tai herkkujen viikoittainen syönti kasvoi edellisesti kyselystä 11,3 prosenttiyksikköä.

Päihteitä vastaajat käyttivät maltillisesti. Alkoholia kerran kuukaudessa tai harvemmin joi 75% vastaajista. 2-4 kertaa kuukaudessa alkoholia käytti 19% ja useammin kuin kerran viikossa 6%. Kaikissa kategorioissa yleisin alkoholiannosten määrä oli 1-2 annosta. Toiseksi eniten vastauksia keräsi kaikissa kategorioissa 3-4 annosta.

Vastaajista ainoastaan 12,4% käytti tupakkatuotteita. Sähkötupakan käyttö (5%) lisääntyi edellisestä kyselystä 4 prosenttiyksikköä.  Vastaajista noin 1% käytti nuuskaa ja 0% huumeita. Edellisen kyselyn jälkeen yleistyneen nikotiinipussien käyttäjiä oli 4,7 prosenttia vastaajista.

Vastaajat viettävät vapaa-aikansa mieluiten perheidensä parissa sekä luonnossa ulkoilemalla. Yli puolet vastaajista ovat myös ahkeria liikunnan harrastajia. Vähintään kuukausittain kunnan lähivirkistysalueita käytti 75% vastaajista. Suosituimpia kohteita olivat uimapaikat kesällä sekä ulkoilureitit.

Vastaajien mieleisimmät liikuntamuodot pääset katsomaan täältä.

 

Terveys ja hyvinvointi pysyivät edellisen kyselyn tasolla

Terveydentilansa hyväksi tai erittäin hyväksi koki 57% vastaajista, kun keskitasoiseksi terveydentilansa koki 33% vastaajista. Huonoksi tai erittäin huonoksi terveydentilansa koki 10% vastaajista. Edellisestä kyselystä poiketen miehet tunsivat useammin terveydentilansa hyväksi kuin naiset.

Suurimpina terveyttä ja hyvinvointia kuormittavina haasteina vastaajat pitivät väsymystä tai voimattomuutta, unettomuutta tai huonounisuutta sekä mielenkiinnon tai mielihyvän puutetta asioiden tekemiseen. Huolestuttavana voidaan pitää sitä, että edellisen kyselyn tavoin 61 vastaajaa kärsi lähes joka päivä väsymyksestä tai voimattomuudesta.

Kuntalaiset arvioivat 0-10 asteikolla työkyvykseen 7,7. Heistä 77% oli sitä mieltä, että työkyky on riittävä työllistyäkseen tai pysyäkseen työelämässä. 80% oli sitä mieltä, että oma osaaminen on riittävä työllistyäkseen tai pysyäkseen työelämässä.

46% vastaajista eivät olleet tyytyväisiä palveluiden saatavuuteen Hausjärvellä, kun vastaavasti tyytyväisiä oli 38% vastaajista. Ei samaa, eikä eri mieltä olevia oli vastaajista 16%. Kunnan palveluista tärkeimpinä pidettiin turvallista ja viihtyisää ympäristöä, perusopetusta, kulttuuripalveluita, liikuntapalveluita ja varhaiskasvatusta.

Täältä voit katsoa tarkemmin, minkä asioiden vastaajat kokevat edistävän eniten omaan hyvinvointia.

 

Yli 65 –vuotiaiden vastauksia saatiin vähän

Kyselyssä selvitettiin ikäihmisten kykyä nousta tuolilta ilman tukea, kävellä puoli kilometriä tasaisessa maastossa levähtämättä ja kävellä portaita ylös tai alas yhden kerrosvälin verran. Kaikissa vaihtoehdoissa liikkuminen onnistui ilman vaikeuksia vähintään 82 prosentilta vastaajista. Kaatumistapauksiakin oli melko vähän, sillä yli 90% vastaajista ei ollut kaatunut lainkaan. Huomioitavaa on, että yli 65 -vuotiaita vastaajia oli kyselyssä 39 kappaletta.

Yli 75 –vuotiaista 80% pystyi liikkumaan itsenäisesti kodin ulkopuolella ja pääsi kulkemaan omin avuin kauppaan. Yli 75-vuotiaita vastaajia kyselyssä oli ainoastaan viisi kappaletta.

Vastanneet ikäihmiset osoittautuivat kyselyssä edelleen melko taitaviksi internetin käyttäjiksi. Haasteellisinta vastaajille oli sovellusten lataaminen mobiililaitteelle ja laitteen yhdistäminen langattomaan verkkoon. Internetiä osattiin myös käyttää erittäin monipuolisesti. Palveluiden ja tavaroiden tilaaminen verkosta sekä internetin käyttö viihdetarkoituksessa aiheutti vastaajissa varovaisuutta.

 

Onnellisuus säilyi ennallaan, mutta taloudelliset huolet kasvoivat

Vastaajien onnellisuus pysyi lähes muuttumattomana edelliseen kyselyyn verrattuna, kun 73% vastaajista kokivat itsensä onnelliseksi usein tai koko ajan. Silloin tällöin onnellisia olivat 22% vastaajista. Elämänlaatunsa hyväksi tai erittäin hyväksi arvioi 82% vastaajista. Suurin osa vastaajista olivat myös tyytyväisiä itseensä, omaan elämäänsä, kykyyn selviytyä päivittäisistä toimista, asuinalueen olosuhteisiin sekä ihmissuhteisiin.

Yksinäisyyttä koki 22% vastaajista. Määrä kasvoi edellisestä kyselystä kaksi prosenttiyksikköä.

Vuonna 2021 tehdystä EVAn (Elinkeinoelämän valtuuskunta) Arvo- ja asennetutkimuksesta selviää, että suomalaisista 76 prosenttia kokee itsensä vähintään melko onnelliseksi. Hyvinvointikyselyn vastaajat ovat edelleen onnellisuudeltaan lähes yhtä onnellisia kuin keskiverto suomalainen.

Kyselyssä käytettiin THL:n kehittämää osallisuusmittaria kuntalaisten osallisuuden mittaamiseen. Indikaattorissa on kymmenen väittämää, joihin vastataan 1-5 asteikolla. Vaihtoehto yksi tarkoittaa vastaajan olevan väittämän kanssa täysin eri mieltä ja vaihtoehto 5 täysin samaa mieltä. Vastauksista lasketaan indikaattorin summapistemäärä, joka kertoo asteikolla 0-100 osallisuuden kokemuksesta. Voit lukea lisää osallisuusindikaattorista täältä.

Indikaattorin summapistemääräksi tuli mediaanipisteiden mukaan laskettuna 75, jota voidaan pitää oikein hyvänä tuloksena vastaajien osallisuuden kokemuksesta. Tulos on täsmälleen sama kuin kaksi vuotta sitten.

Taloudellisen tilanteensa huonoksi kokeneiden osuus nousi edellisestä kyselystä kuusi prosenttiyksikköä. Vastaajat olivat myös tinkineet enemmän lääkkeiden ostosta rahan puutteen vuoksi, jättänyt rahan puutteen vuoksi käymättä lääkärissä ja pelännyt, että ruoka loppuu ennen kuin rahaa tulee lisää. Tätä voidaan pitää huolestuttavana suuntana kuntalaisten hyvinvoinnissa.

Asuinympäristön esteettömyyteen tyytymättömien määrä kasvoi viisi prosenttiyksikköä. Aiheeseen tulee kiinnittää tulevaisuudessa entistä enemmän huomiota.

 

Turvallisuus on edelleen hyvällä tasolla, vaikka turvattomuus lisääntyi hiukan

91% vastaajista koki asuinalueensa turvallisuuden hyväksi. Eniten turvattomuutta koettiin Monnissa ja Ryttylässä. 69% vastaajista koki rikokset ja järjestyshäiriöt asuinalueellaan pieniksi tai hyvin pieniksi. Rikoksia ja järjestyshäiriöitä ei kokenut ongelmaksi lainkaan 23% vastaajista. Tulos parani edellisestä kyselystä yhdellä prosenttiyksiköllä.

Väkivallan tai sen uhan lisääntyminen on pysynyt ennallaan 44% mielestä ja 34% ei osaa sanoa. 20% mielestä uhka on lisääntynyt paljon tai jonkin verran. Tulos parani yhden prosenttiyksikön edellisestä kyselystä. Selkeästi eniten väkivallan uhan on koettu lisääntyneen Ryttylässä. Pääasiassa vastaajat uskaltavat kuitenkin edelleen kulkea iltaisin asuinalueellaan ilman väkivallan pelkoa, joskin turvattomuus on kasvanut neljä prosenttiyksikköä. Suurin konkreettinen häirintä vastaajia kohtaan on ollut sanallista häirintää, huutelua ja kiroilua.

Suurin huoli vastaajilla oli joutua asuinkunnassaan liikenneonnettomuuden uhriksi tai että joku ulkopuolinen vahingoittaa omaisuutta. Vähiten huolta herätti joutua seksuaalirikoksen tai seksuaalisen häirinnän uhriksi sekä huumausaineiden kaupittelun kohteeksi. Eniten asioista ja ilmiöistä huolettivat yhteiskunnan eriarvoisuus, rattijuoppous ja vihapuhe.

Ongelmista asuinalueella esiin nousivat ympäristön roskaisuus, epäsiisteys tai jätteet sekä graffitit ja töhryt. Myös kadulla häiritsevästi käyttäytyvä nuoriso koettiin usein ongelmaksi. Ratkaisuksi rikollisuus- ja häiriökäyttäytymisongelmiin vastaajat toivoivat eniten poliisin läsnäolon lisääntymistä, parempaa kunnossapitoa sekä valaistuksen lisäämistä.

 

Vapaita palautteita annettiin 76 kappaletta

Vastaajilta saatiin vapaita palautteita monista eri asioista. Teemoista eniten korostuivat kunnan palvelut, lapsien ja nuorten asiat, viihtyisä asuinympäristö sekä turvallisuusasiat.

Kunnan palveluista tuli kiitosta, mutta myös kritiikkiä. Tyytymättömyyttä koettiin kunnan eri taajamien huomioinnissa palveluita järjestettäessä. Lisäksi palautteissa toivottiin kuntaan lisää yksityisten tuottamia palveluita. Myös kulkuyhteyksien, julkisen liikenteen ja esteettömyyden parempaa huomioimista toivottiin.

Liikuntapalveluissa on kuluneen vuoden aikana panostettu toiminnan järjestämiseen eri taajamissa, mutta siitä huolimatta palautteissa toimintaa toivottiin eri taajamiin lisää. Kunnan järjestämät kyläkierrokset ja yhteisölliset tapahtumat saivat vastaajilta kiitosta. Samoin kiitosta saivat kirjasto ja kirjastoauto.

Edellisen kyselyn tapaan Oitin keskusta koettiin monen palautteen antajan mielestä epäsiistiksi. Kunnalta toivottiin entistä enemmän toimia tilanteen parantamiseksi, joskin myös kiitosta annettiin tähän asti tehdystä työstä tilanteen parantamiseksi. Lisäksi vastauksissa toivottiin kunnan pidättäytyvän metsien hakkuista. Asuinympäristöön liittyviä muita aiheita olivat muun muassa valaistus, katujen hiekotus sekä ympäristön viihtyisyyden lisääminen erilaisilla istutuksilla.

Lapsien ja nuorten asioista tuli vapaita palautteita paljon. Nuorten hyvinvoinnista oltiin kauttaaltaan huolissaan ja varsinkin kouluihin toivottiin nuorille osoitettavan riittävät resurssit ja palvelut tilanteen parantamiseksi. Lisäksi koulukiusaamisen kitkemiseen toivottiin lisähuomiota. Lisäksi nuorille toivottiin enemmän vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksia ja toimintaa. Hyvinvointialueen tarjoamat oppilashuollon ja sosiaalihuollon palvelut koettiin riittämättömiksi.

Turvallisuuteen liittyvät palautteet koskivat pääasiassa liikenneturvallisuutta. Parannusta toivottiin kevyenliikenteenväylien määrään ja teiden pinnoitukseen, kuntalaisten liikennekäyttäytymiseen, poliisin valvonnan lisäämiseen sekä tien pientareiden putsaamiseen näkyvyyden peittävistä pusikoista. Lisäksi mopoilijoiden liikennekäyttäytyminen aiheutti huolta.

Hyvinvointialueen palveluihin liittyviä palautteita tuli suhteessa vähemmän kuin edellisessä kyselyssä. Tämä voidaan tulkita siten, että kunnan ja hyvinvointialueen roolit ja vastuut ovat selkeytyneet kuntalaisille. Edellisen kyselyn tapaan välitämme sosiaali- terveys- ja pelastuspalveluja koskevat palautteet hyvinvointialueelle.

Hausjärven kunta kiittää lämpimästi kaikkia kuntalaisia aktiivisesta vastaamisesta!